Otsikko kuvaa tämän viikonlopun fiiliksiä sekä myös musiikkia, jota olen kuunnellut paljon! Olen vain ihastunut Herra Ylpön musiikkiin uudelleen. : ) Joskus nuorempana tuli enemmänkin kuunneltua (Maj Karma ♥), nyt hetkeen ei olekaan maistunut. Erinomaista pitkästä aikaa.
Erityismaininta kappaleelle Mies Murtuu! Minun ja exäni biisi, yhtä aikaa todella ihana ja niin kauhea - lähinnä muistojen takia. Erosimme tuossa kuukausi sitten syömishäiriöni takia. Hän ei ymmärtänyt sitä, kuinka joku voi olla syömättä kovin pitkiä aikoja ja kuinka jollekin yhden keksin syömiseen voi kaatua koko maailma. Riitelimme todella usein ja loppujen lopuksi sitten erosimme. Herra päätti sitten sekoittaa tunteitani (on ne muutenkin kyllä yhtä sekamelskaa vaan...) kertomalla, kuinka haluaisi minut takaisin. Tiedän, että se kaatuisi taas johonkin, mutta toisaalta tahtoisin hänet takaisin. Ikävä.
Joo, ja olen lopettanut paranemisyritykseni, annoin periksi ja luovutin. Nyt olen paastoillut ja ahminut vuorotellen. Tänään en ole ahminut, olen vain syönyt holtittomasti. Söin kalaa, riisiä ja kasviksia, terveellistä, mutta omatunto piinaa silti hieman. Olen myös juonut suklaajääkahvin sekä syönyt yhden askin (paketin, whatever) sokerittomia omenan makuisia pastilleja. Koko askista ei tainnut tulla edes 100 kaloria mutta silti... Jos olisin hieman hillinnyt itseäni kuitenkin. Olen silti ylpeä itsestäni, en ole sortunut Kinder-muniin tai jäätelöön, joita on tarjolla.
Rakastan pääsiäisruokaa (okei, jälkiruokaa) ihan liikaa! Maistoin tällä viikolla ensimmäistä kertaa pashaa - hedelmäsalaatin kanssa. Aluksi kalorit, tai lähinnä se, etten tiennyt niiden määrää, ahdisti, mutta ihastuin tähän jälkiruokaan! Ehkä joskus voin syödä sitä vielä hyvällä omallatunnolla : )
Suklaamunat sitten ovat asia erikseen! Rakastan suklaata, ihan kaikenlaista. Tästä syystä myös kaikki suklaamunat maistuvat vähän liiankin hyvin, mikä tuottaa minulle suunnatonta ahdistusta. Yritän pysyä erossa suklaasta parhaani mukaan, koska tiedän, että jos koskenkaan siihen, ajaudun taas pitkään ahmimis-oksentelukierteeseen, mitä en todellakaan halua! Mieluummin kärsin henkisesti ja pidättäydyn herkuista, kuin ahmin ja oksennan, eli kärsin fyysisesti.
Todella sekava postaus, mutta pitää selvitellä vähän päätä eikä tätä edes kukaan lue : D Outo kirjoitella itselleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti