Hei ja tervehdys : )

Hei ja terveterve kaikille. Olen Diva, asun Suomessa ja sairastan sekä bulimiaa, että anoreksiaa. Riesanani on syömishäiriöiden lisäksi myös masennus. Ajatus blogin kirjoittamisesta on ollut mielessäni pitkään ja monta kertaa olen yrittänyt sitä tehdä. Tällä kertaa aion tehdä sen hieman eri tavalla - aion pysyä anonyyminä sekä kertoa aivan kaikesta, erityisesti tästä sairaammasta puolestani.

Elän tavallaan kaksoiselämää. Koulussa ja ystävien kanssa olen onnellinen - usein aidosti - ja esitän, että minulla ei ole mitään syömiseen liittyviä ongelmia. Kaikki on hyvin.Tekohymy naamalle ja olen taas valmis kohtaamaan uuden päivän, uudet haasteet. Ja kun olen yksin, antaudun sairaudelleni täysin. Salaa toivon, että laihdun aivan liikaa ja tämä sairaus tappaa minut. En osaa näyttää pahaa oloani muille, enkä haluaisikaan. En tahdo huolestuttaa rakkaitani.

Yritin parantua jokin aika sitten, ilman ammattiapua, totta kai! Kuten arvata saattaa, luovutin. Antauduin sairaudelleni. Rakastan tätä liikaa. Rakastan Anaa ja Miaa, tahdon laihtua ja olla vihdoinkin kaunis! Osa minusta kuitenkin haaveilee paranemisesta ja normaalista elämästä. En vain taida olla vielä valmis siihen. Tahdon käydä aivan pohjalla, tahdon olla laiha, kaunis, haavoittuvainen lasienkeli.

Tänään olen syönyt suklaata, nähnyt mukavia ihmisiä, itkenyt kurjaa oloani kaikille, saanut paljon halauksia ja rakkautta yllättäviltäkin ihmisiltä. Olen hävennyt itseäni, mutta olen myös ollut onnellinen. Tämä päivä on ollut todella hämmentävä. Niin monia erilaisia tunteita, joita en osaa käsitellä. Tahtoisin lobotomian.

ja huomenna olen taas normaali